Järvenpäästä mallia sote-toiminnan kehittämiseen ja suunnitteluun
Järvenpään uusi sosiaali- ja terveyskeskus on saanut paljon kiitosta käyttäjiltä, ja onnistuminen on herättänyt kiinnostusta laajasti niin Suomessa kuin kansainvälisestikin. Toimintaa ja palvelua on saatu kehitettyä, ja kehitys jatkuu vielä rakennuksen käyttöönoton jälkeenkin. Kaksi keskeistä tekijää JUST:n onnistumisessa olivat prosessien kehitys- ja simulointityön toteuttaminen tiiviissä aikataulussa sekä modernin tuotannonsuunnittelu- ja ohjaustyökalun käyttöönotto sote-toiminnan päivittäisen tehokkuuden varmistamiseen. Visiora Partnersin simulointi- ja prosessienkehityspalvelut onnistuivat erinomaisesti, ja aiheesta kiinnostuneille on seuraavassa tarjolla lisätietoa. Jokaisen sote-hanketta harkitsevan tai vetävän kannattaisi ottaa oppia JUST:n onnistumisista!
LEAN-kehitys- ja simulointipalvelut suunnitteluvaiheessa
JUST:iin muutti toimintaa useasta pienemmästä yksiköstä, ja toimintaa sekä tehokkuutta ei vanhoissa yksiköissä oltu puutteellisten tilojen vuoksi pystytty ratkaisemaan optimaalisella tavalla. Uusien tilojen tiedettiin mahdollistavan tehokkaampi toiminta ja vaikuttavuutta lisäävät palvelut asiakkaille. Kehitystavoitteiden määrällistä asettamista ja tarvittavien toimenpiteiden suunnittelua oli jo aloitettu, mutta täsmällisen ja luotettavan suunnitelman luomiseen JUST päätti ottaa Visiora Partnersin kumppaniksi aiempaan kokemukseen sekä alansa parhaisiin simulointiratkaisuihin perustuen.
Työ aloitettiin tiiviillä aikataululla ja työhön osallistui laajasti edustajia jokaisesta JUST:n käyttäjätoiminnosta. Ensi vaiheessa luotiin kattava, faktoihin perustuva käsitys nykytilanteesta, toiminnan lähtötason tuottavuudesta ja kehittämispotentiaalista. Käyttäjien kanssa tunnistettiin toiminnan ja tilojen tärkeimmät kehittämiskohteet, sekä asetettiin kunnianhimoiset tavoitteet tulevaisuuden toiminnalla. Keskeisimmät uudet ratkaisut testattiin ensin simuloinnilla, ja sen jälkeen toiminnan vaatimukset lukittiin ja asetettiin tilasuunnittelun vaatimuksiksi. Tilasuunnittelun edetessä vaihtoehtoisia tilaratkaisuja testattiin vielä tarkemmalla tasolla, esimerkiksi akuuttiosaston sisäinen henkilöstön kulkumatka ja -aika testattiin valitulla toiminta- ja logistiikkakonseptilla.
Simuloinnin avulla huomio saatiin kiinnitettyä oikeisiin asioihin, ja esimerkiksi suun terveydenhuollossa ja avovastaanotolla kehitettiin täysin uusia prosessimalleja, joilla toiminnan sujuvuutta ja tehokkuutta on saatu nostettua uudelle tasolle. Kokonaisuudessa simulointi kattoi kymmeniä yksittäisiä kehityskohteita. Kehityskohteet mahdollistavat jopa yli 9% tuottavuusparannuksen toiminnassa. Osa niistä toteutui jo ennen rakennuksen käyttöönottoa, osaa toteutetaan parhaillaan, ja osa saadaan toteutettua vasta myöhemmin 2020-luvulla. Joka tapauksessa simuloinnin avulla on varmennettu kehittämispolku, ja ennen kaikkea se, että uudet tilat tukevat uusia toimintamalleja.